Author: SKTS

Kansanrunous pitää sisällään suuria tunteita ja kokemuksia. Se kertoo myös kohtaamisista ja keskusteluista sekä ihanteista ja kuvitelmista. Miten arkistoituja kansanrunoustekstejä voidaan lukea niin, että niihin kätkeytyvät arkisetkin piirteet saadaan esiin ja ymmärrettäviksi? Miten kansanrunousaineistoja on tulkittu osana kansallista ja kansallisromanttista kehystä?

Kohtaamisia menneen kanssa – Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista tarkastelee suomalaista kansanrunousaineistoa henkilökohtaisen kokemuksen kuvaajana sekä ideologisten tulkintojen aineksena. Tutkimuksen kohteena ovat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tallennetut kansanrunot, niistä tehdyt tulkinnat sekä taustoittavat elämäkerralliset tiedot. Kansanrunousaineisto näyttäytyy pääsynä kerääjien ja runonlaulajien kohtaamisiin. Read more Tiina Seppä: Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista

Kodin vastentahtoinen jättäminen ja epävarma matka uuteen kotimaahan värittää vahvasti sodan jaloista paenneiden kokemuksia. Myös siirtokarjalaisten lapsuuskokemuksien muisteluissa evakkomatka korostuu ehkä enemmän kuin mikään muu aihe.

Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta tarkastelee nyt jo ikääntyneiden siirtokarjalaisten muistelukerrontaa lapsuuden evakkomatkasta. Tutkimuksen aineiston muodostavat Karjalan liiton vuonna 2004 järjestämän Lasten evakkomatkat -muistelukirjoituskeruun tekstit, jotka on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kokoelmiin. Tutkimuksen keskiössä on muistelukerronnan poetiikka eli muistelukerronnan keinot ja niiden välittämät evakkolapsuuden merkitykset. Read more Ulla Savolainen: Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta

Tunnepatoumien purkaminen, sureminen ja eron tuskan käsitteleminen, yhteisöstään huolehtiminen ja kuolleiden kanssa puhuminen − nämä asiat jokainen karjalainen nainen osasi hoitaa itkuvirsillään sekä itsensä että muiden puolesta.

Karjalainen itkuvirsi, äänellä itku, on laulettua improvisoitua runoutta, jonka kieli ja ilmaisu poikkeavat sekä tavanomaisesta puhekielestä että muista perinteisistä lauluista.

Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit -tutkimuksessa kysytään, miten itkijänaiset osasivat tuottaa  monimerkityksellistä ja emotionaalisesti vahvaa runoutta ja esittää sitä yhteisön hyväksymällä tavalla. Read more Eila Stepanova: Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit

”Ei elämääni lomia mahtunut” kertoo kotirintamalla talvi- ja jatkosotien aikaan työskennelleiden naisten kokemuksista sodan aikana sekä naisten rooleista työmarkkinoilla sodan jälkeen. Tutkimus perustuu muistitietoon ja käsittelee kokemusten sisältöjen lisäksi myös muistelukerronnan tapoja. Tarkastelussa ovat esimerkiksi arki työpaikoilla, sukupuolten kohtaaminen ja sodan vaikutukset työpaikkoihin. Lisäksi analysoidaan työn ruumiillisia muistoja, erityisesti väsymystä ja siitä kertomista sota-aikana. Read more Kirsi-Maria Hytönen: ”Ei elämääni lomia mahtunut.” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana