SKTS:n 80-vuotisjuhlaseminaari: Muuttuvat ontologiat perinteentutkimuksessa

Tervetuloa Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran joulukuun seminaariin vastikään remontoituihin Tieteiden Talon tiloihin (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki).

Seminaari järjestetään perjantaina 9.12. klo 13–17. Seminaarissa puhujina ovat Seppo Knuuttila, Senni Timonen, Taija Kaarlenkaski, Karina Lukin ja Antti LindforsEsitelmien otsikot varmistuvat myöhemmin. 

SKTS tarjoaa seuran jäsenmaksun maksaneille jäsenille lounaan klo 12. Ilmoittaudu lounaalle 30.11. mennessä web-lomakkeella:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/423242e2-6242-4610-88d8-322472cfe0b1?displayId=Fin2660041

Jos jäsenmaksu (20€) on jäänyt maksamatta, ohjeet sen maksamiseen löydät täältä:
Ilmoittautumista ei tarvitse täyttää, jos tulet pelkästään kuuntelemaan puhujia etkä osallistu lounaalle.
Lämpimästi tervetuloa!

Ihmisiä metsässä: Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä

Ilona Hankonen
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XXII
Turku 2021, 284 s.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus.

Suomalaiset viettävät paljon aikaansa luonnossa ja luonnonympäristön sanotaan olevan suomalaisille tärkeä. Näitä käsityksiä tukevat monet tutkimukset. Luonnossa olemista kokemuksellisesta näkökulmasta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän. Ilona Hankosen väitöskirja Ihmisiä metsässä – Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä tarttuu aiheeseen osin uudenlaisesta näkökulmasta. Luonnossa ollessaan ihminen asettuu osaksi erilaisia affektiivisia piirejä, joissa hän suuntaa toimintaansa, oppii ympäristöstään ja saa elämyksiä yhteistoiminnassa erilaisten elollisten ja elottomien luonnonelementtien kanssa. Näihin affektiivisiin piireihin osallistuu myös esineitä ja monenmoisia aineettomia toimijoita. Toimijuuden ymmärtäminen perinteistä humanistista tutkimusotetta laajemmin auttaa ymmärtämään erilaisia esteettisiä ja eksistentiaalisia kokemuksia, joita luonnossa olemiseen liittyy. Tällöin myös luonto hahmottuu uudella tavalla kulttuurisena ympäristönä.

Luonnonympäristöt näyttäytyvät tutkimuksessa henkilökohtaisesti tärkeinä paikkoina, joilla on kytköksiä ihmisten koettuun hyvinvointiin ja elämän tarkoituksellisuuteen. Nämä arvot syntyvät yhteistoiminnassa ihmisen ja monenlaisten ei-inhimillisten toimijoiden kanssa. Tutkimus auttaa hahmottamaan, millaisen käsitteistön ja millaisten kysymyksenasettelujen kautta luonnonympäristöihin liittyviä kulttuurisen kestävyyden aspekteja voisi hahmottaa tavalla, joka vastaa ihmisten kokemusmaailmasta nouseviin tarpeisiin.

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi


Väitös

FM Ilona Hankonen esittää väitöskirjansa Ihmisiä metsässä. Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Lehtinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto).

Karjalankieliset rajalla

Pekka Suutari (toim.)
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XXI
Vantaa 2021, 298 s.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus.

Karjalan tutkijoiden uutuuskirja Karjalankieliset rajalla tarkastelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.

Karjalankielisiä elää molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa. Karjalankieliset, samoin kuin heidän lähinaapurinsa vepsäläiset ja lyydiläiset, ovat rajalla myös siinä mielessä, että perinteiset vähemmistökielten puhujayhteisöt ikääntyvät ja vähenevät. Silti uusiakin kielen käytön muotoja nousee esiin. Karjalankieliset rajalla tuo tuoreita tulkintoja ja näkökulmia Suomen ja lähialueiden itämerensuomalaisia ja karjalaisia koskevaan keskusteluun.

– Perinteisesti karjalan kielen status on ollut epämääräinen, ja nyt natiivikielenpuhujien väistyessä on vastuunkantajia etsittävä koulutetuista ja kielenkäyttäjinä aktiivisista sukupolvista. Uusimmat vähemmistökielten ympäristöt löytyvät tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta, musiikista ja lasten kielipesistä. Niiden avulla voidaan luoda arvoa karjalaiselle perinnölle ja kielen säilymiselle, sanoo kirjan toimittaja, professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta.

Kirjassa tutkijat luotaavat muun muassa rajakarjalaisuuden identiteettiä, murrehaastattelupuheita, karjalan ja vepsän kielen muutosta, karjalankielistä musiikkia, median etnisyyskäsityksiä, karjalankielisiä radiouutisia, vepsänkielistä mediaa ja lyydin puhujia. Näkökulmat vaihtelevat karjalaisuuden määrittymisestä mediaan ja kielenelvyttämiseen.

Lisätietoja:

Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pekka.suutari@uef.fi, p. 050 414 5898

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi