SKTS

Lähiluvusta puhutaan usein tutkimuksen menetelmänä määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin mitä tarkoitetaan. Jyrki Pöysän tutkimus  Lähiluvun tieto. Näkökulmia muistelukerronnan tutkimukseen pyrkii osaltaan avaamaan keskustelua lähiluvun metodologiasta ja käytännöistä hahmottelemalla lähilukua yhden väljästi määriteltävän tekstilajin, kirjoitetun muistelukerronnan puitteissa.

Virikkeensä  Lähiluvun tieto ammentaa pääosin folkloristiikan ja laajemminkin kulttuurintutkimuksen sekä kirjallisuuden ja narratiivisuuden tutkimuksesta. Kulttuurin- ja perinteentutkimuksellinen lähiluku hyödyntää ajatusta rajatusta tutkimuskohteesta, jonka huolellisella tarkastelulla pyritään löytämään tutkittavan tekstin tai ilmiön pintatason taakse kätkeytyviä merkityksiä. Lähiluku voi toimia myös yhtenä tutkimuksen vaiheena muunlaisten tutkimusasetelmien yhteydessä. Read more Jyrki Pöysä: Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen

Facebook

Twitter

Google

Kansanrunous pitää sisällään suuria tunteita ja kokemuksia. Se kertoo myös kohtaamisista ja keskusteluista sekä ihanteista ja kuvitelmista. Miten arkistoituja kansanrunoustekstejä voidaan lukea niin, että niihin kätkeytyvät arkisetkin piirteet saadaan esiin ja ymmärrettäviksi? Miten kansanrunousaineistoja on tulkittu osana kansallista ja kansallisromanttista kehystä?

Kohtaamisia menneen kanssa – Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista tarkastelee suomalaista kansanrunousaineistoa henkilökohtaisen kokemuksen kuvaajana sekä ideologisten tulkintojen aineksena. Tutkimuksen kohteena ovat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tallennetut kansanrunot, niistä tehdyt tulkinnat sekä taustoittavat elämäkerralliset tiedot. Kansanrunousaineisto näyttäytyy pääsynä kerääjien ja runonlaulajien kohtaamisiin. Read more Tiina Seppä: Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista

Facebook

Twitter

Google