Karjalankieliset rajalla

Pekka Suutari (toim.)
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XI
Vantaa 2021, 298 s.

Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus.

Karjalan tutkijoiden uutuuskirja Karjalankieliset rajalla tarkastelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.

Karjalankielisiä elää molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa. Karjalankieliset, samoin kuin heidän lähinaapurinsa vepsäläiset ja lyydiläiset, ovat rajalla myös siinä mielessä, että perinteiset vähemmistökielten puhujayhteisöt ikääntyvät ja vähenevät. Silti uusiakin kielen käytön muotoja nousee esiin. Karjalankieliset rajalla tuo tuoreita tulkintoja ja näkökulmia Suomen ja lähialueiden itämerensuomalaisia ja karjalaisia koskevaan keskusteluun.

– Perinteisesti karjalan kielen status on ollut epämääräinen, ja nyt natiivikielenpuhujien väistyessä on vastuunkantajia etsittävä koulutetuista ja kielenkäyttäjinä aktiivisista sukupolvista. Uusimmat vähemmistökielten ympäristöt löytyvät tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta, musiikista ja lasten kielipesistä. Niiden avulla voidaan luoda arvoa karjalaiselle perinnölle ja kielen säilymiselle, sanoo kirjan toimittaja, professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta.

Kirjassa tutkijat luotaavat muun muassa rajakarjalaisuuden identiteettiä, murrehaastattelupuheita, karjalan ja vepsän kielen muutosta, karjalankielistä musiikkia, median etnisyyskäsityksiä, karjalankielisiä radiouutisia, vepsänkielistä mediaa ja lyydin puhujia. Näkökulmat vaihtelevat karjalaisuuden määrittymisestä mediaan ja kielenelvyttämiseen.

Julkistustilaisuus Zoomissa pe 26.2.

Kirja julkaistaan etäjulkistustilaisuudessa perjantaina 26.2. klo 13–14. Tilaisuus pidetään Zoom-kokouksena verkko-osoitteessa https://uef.zoom.us/j/65850921952. Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaista tietoa Karjalan tutkimuksesta!

Lisätietoja:

Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pekka.suutari@uef.fi, p. 050 414 5898

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi

Johtolankoja hulluuteen: Tutkimus mielen sairastamiseen kytkeytyvistä kulttuurisista käsityksistä

Kinnunen, Anna
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XX
Vantaa 2020, 316 s.

Mielen sairastamisesta keskustellaan tänään niin tieteessä kuin sen ulkopuolellakin. Aihe herättää kiinnostusta ja synnyttää monenlaisia mielikuvia: se kiehtoo, houkuttaa ja hämmentää. Mutta miten ajattelumme on oikeastaan rakentunut? Millaisina mielen sairaudet ja niistä kärsivät ihmiset on kulloinkin esitetty?

Johtolankoja hulluuteen tutkii mielen sairastamiseen kytkeytyviä kulttuurisia käsityksiä 1900-luvulta 2000-luvulle. Tutkimuksessa tarkastellaan erityyppisiä ja eri aikakausien ajattelua heijastavia suomalaisia tekstiaineistoja, kuten kansankertomuksia ja psykiatrisia sairauskertomuksia. Tutkimus pohtii ajattelumme jatkuvuuksia ja osoittaa, miten maallikkokäsitykset verkottuvat esimerkiksi lääketieteen eri aikoina esittämiin näkemyksiin.

Tutkimus paikantuu perinteen- ja kulttuurintutkimuksen sekä hulluustutkimuksen monitieteisille kentille. Se ottaa osaa ajankohtaisiin mielen terveyttä, sairautta ja poikkeavuuden määrittymistä pohtiviin tieteellisiin ja populaareihin nykykeskusteluihin.


Myynti: Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki. Hinta 30€, SKTS:n jäsenille 20% alennus. https://www.tiedekirja.fi/default/johtolankoja-hulluuteen.html

Arvostelukappaleet: Taija Kaarlenkaski, taija.kaarlenkaski@uef.fi

Joustavat etnisyydet: Identiteettiprosessit Venäjän Karjalassa

Toim.Pekka Suutari ja Olga Davydova-Minguet
Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Kultaneito XIX
Vantaa 2019, 315 s.

Tutkimuksessa on pitkään keskusteltu etnisyydestä ja tavoista käsittää sitä. Tämä kirja kehittää joustavan etnisyyden käsitettä, jolla viitataan siihen, kuinka etnisyys elää nykymaailmassa. Yhä tavanomaisemmaksi on muodostunut tilanne, jossa ihmiset voivat identifioitua moniin etnisiin kulttuureihin. Niiden parissa toimivilla on yhä enemmän erilaisia keinoja hallita, vaalia ja käsitteellistää etnisyyttä. Kulttuuriset identiteetit elävät ja kehittyvät yhtä aikaa samassa sosiaalisessa ja kansallisessa tilassa kietoutuen toisiinsa.

Tämä pätee erityisen hyvin karjalaisiin ja muihin Karjalan tasavallan vähemmistöihin, jotka liikkuvat useiden etnisten ja kansallisten kulttuurien välimaastossa diskursiivisesti ja toiminnallisesti – ja usein ylirajaisesti. Kirjassa etnisyyttä tarkastellaan ruohonjuuritasolla kulttuuritoiminnoissa sekä perheissä että kulttuurituotteissa, mutta myös hallinnon toimenpiteinä ja näiden tasojen välisessä vuorovaikutuksessa. Read more Joustavat etnisyydet: Identiteettiprosessit Venäjän Karjalassa