Laura Seesmeri: Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta

Saunominen sitoo suomalaiset muistoihin ja maisemaan. Saunominen kokemuksena sekoittaa aistimelliseen kokemiseen omia muistoja ja kulttuurillisia merkityksiä sekä syvää luontosuhdetta. Saunominen toimii suomalaisille aikakoneena ja arjesta irrottavana esteettisenä ja nostalgisena maisemasuhteena.

Read more Laura Seesmeri: Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta

Jyrki Pöysä: Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen

Pöysä2015Lähiluvusta puhutaan usein tutkimuksen menetelmänä määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin mitä tarkoitetaan. Jyrki Pöysän tutkimus  Lähiluvun tieto. Näkökulmia muistelukerronnan tutkimukseen pyrkii osaltaan avaamaan keskustelua lähiluvun metodologiasta ja käytännöistä hahmottelemalla lähilukua yhden väljästi määriteltävän tekstilajin, kirjoitetun muistelukerronnan puitteissa.

Virikkeensä  Lähiluvun tieto ammentaa pääosin folkloristiikan ja laajemminkin kulttuurintutkimuksen sekä kirjallisuuden ja narratiivisuuden tutkimuksesta. Kulttuurin- ja perinteentutkimuksellinen lähiluku hyödyntää ajatusta rajatusta tutkimuskohteesta, jonka huolellisella tarkastelulla pyritään löytämään tutkittavan tekstin tai ilmiön pintatason taakse kätkeytyviä merkityksiä. Lähiluku voi toimia myös yhtenä tutkimuksen vaiheena muunlaisten tutkimusasetelmien yhteydessä. Read more Jyrki Pöysä: Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen

Tiina Seppä: Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista

Kansanrunous pitää sisällään suuria tunteita ja kokemuksia. Se kertoo myös kohtaamisista ja keskusteluista sekä ihanteista ja kuvitelmista. Miten arkistoituja kansanrunoustekstejä voidaan lukea niin, että niihin kätkeytyvät arkisetkin piirteet saadaan esiin ja ymmärrettäviksi? Miten kansanrunousaineistoja on tulkittu osana kansallista ja kansallisromanttista kehystä?

Kohtaamisia menneen kanssa – Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista tarkastelee suomalaista kansanrunousaineistoa henkilökohtaisen kokemuksen kuvaajana sekä ideologisten tulkintojen aineksena. Tutkimuksen kohteena ovat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tallennetut kansanrunot, niistä tehdyt tulkinnat sekä taustoittavat elämäkerralliset tiedot. Kansanrunousaineisto näyttäytyy pääsynä kerääjien ja runonlaulajien kohtaamisiin. Read more Tiina Seppä: Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista

Ulla Savolainen: Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta

Savolainen2014Kodin vastentahtoinen jättäminen ja epävarma matka uuteen kotimaahan värittää vahvasti sodan jaloista paenneiden kokemuksia. Myös siirtokarjalaisten lapsuuskokemuksien muisteluissa evakkomatka korostuu ehkä enemmän kuin mikään muu aihe.

Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta tarkastelee nyt jo ikääntyneiden siirtokarjalaisten muistelukerrontaa lapsuuden evakkomatkasta. Tutkimuksen aineiston muodostavat Karjalan liiton vuonna 2004 järjestämän Lasten evakkomatkat -muistelukirjoituskeruun tekstit, jotka on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kokoelmiin. Tutkimuksen keskiössä on muistelukerronnan poetiikka eli muistelukerronnan keinot ja niiden välittämät evakkolapsuuden merkitykset. Read more Ulla Savolainen: Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta

Eila Stepanova: Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit

Stepanova 2014Tunnepatoumien purkaminen, sureminen ja eron tuskan käsitteleminen, yhteisöstään huolehtiminen ja kuolleiden kanssa puhuminen − nämä asiat jokainen karjalainen nainen osasi hoitaa itkuvirsillään sekä itsensä että muiden puolesta.

Karjalainen itkuvirsi, äänellä itku, on laulettua improvisoitua runoutta, jonka kieli ja ilmaisu poikkeavat sekä tavanomaisesta puhekielestä että muista perinteisistä lauluista.

Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit -tutkimuksessa kysytään, miten itkijänaiset osasivat tuottaa  monimerkityksellistä ja emotionaalisesti vahvaa runoutta ja esittää sitä yhteisön hyväksymällä tavalla. Read more Eila Stepanova: Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit